maanantai 1. joulukuuta 2014

pakkasaamu...

Pakkasaamu joulukuun toisena
aamuna,
hyvä merkki,
jospa lumipinta jouluakelejä
valaisisi.
Syksy on ollut pitkä,
syksy on kaunista aikaa,
ruskan taikaa, mut yliaikaisena
syksy väsyttää.
  Kollikissani litkii
kermojaan.
Kaupassa on usein ylijäämäkermaa,
ostelen niitä pakkaseen ja sulattelen
mirrilleni.
Kollini lipoo viiksiään,
päästän ulos, siellä on
lämmintä lihaa,
kunnon hiiripaisti.
Rappusten pieleen se tuo ne näytille,
kehun ja silitän.
Päivemmällä varikset hoitavat
loppusiivouksen.
Lähdenkin töihin, joten illemmalla
jatkan sitä Kunnanjohtajan tarinaani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...