perjantai 5. joulukuuta 2014

usvainen aamu...

Usvainen aamu,
koirani ei välitä,
rakko ratkottaa,
merkkitulet,
kuten eilenkin,
useaan kertaan.
Narun päässä minä,
juoksuton
hullu,
ikinuori
taivaltaja,
koirani vahtaaja.
Sanoja en sanele,
loukkaannun
vähästä,
kipuja taivastelen,
olen postilaatikolla,
eloni
juhlapaikalla,
maailman
äärillä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

hyvät hetket,,,

hyvät hetket syntyvät hetkistä joita tehdään korjaillaan, ajankuvaan sovitetaan ja etenkin niistä joissa jokainen luopuu jostakin toistensa ...