aurinko edessäin,
siristelen silmiäin,
enhän muutakaan voi.
varjoni tulee askeleen verran
takanain,
ihan harmaana haamuilee,
tunnoton
matkija,
mieleni jälistäjä.
kantapään kautta opitut siirtyvät siltä istumalta työelämään
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti