aurinko edessäin,
siristelen silmiäin,
enhän muutakaan voi.
varjoni tulee askeleen verran
takanain,
ihan harmaana haamuilee,
tunnoton
matkija,
mieleni jälistäjä.
kevätlintu pienokainen liitelee ensimmäisiä liitojaan, kiertelee ja katselee, puitten ja pensaiden oksoille istahtaa, elämänkauneutta ihaile...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti