torstai 18. kesäkuuta 2015

karavaanari...

Karavaanarin eka reissu,
autokin ylisuuri,
vimstaakia monen monta,
reissussa monta lomasuuta.
  Kohteessa osuttiin paikallemme
omallemme,
eteen ja taaksepäin
vekslattiin.
  Viereisen karavaanarin ilme
auttavainen,
hän huomasi meidän
aloittelevan,
hän salat karavaanarin elämään
valoitti,
neuvoi, kuten häntä itseäänkin
aikoinaan.
  Paras reissu ikinä,
teen tätä lopun elämäni,
lomailen tällä mielellä,
ehkäpä joskus avun hyvän saan kiertämään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...