torstai 18. kesäkuuta 2015

kehräten...

Elämän kauneimmat hetket,
äidin syli,
isän reessä,
rakkaimpani hymyhuulissa.
  Katselen akkunastain,
olen ikämies,
olen elämässäni saanut paljon nähdä,
olen rakkaudella suojeltu.
Kissani kehrää polvellain,
minäkin kissan tavoin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

pyhimykset,,,

pyhimykset ovat maallistuneet, jokapäiväisiksi vahtuneet, mutta yhäkään en ole vielläkään tavannut