lauantai 20. kesäkuuta 2015

kuolioon...

maailman meret,
elämän jäävuoret
lehtojen heiluvat puut,
sademetsät huumaavat,
ne ihmistä ylläpitävät,
ihminen vainen
hakkaa itsensä
kuolioon.
  Pilvet taivaan kiertävät,
maanjäristykset kallioita siirtävät,
merten tuska sietämätön,
ihminen liiaksi
kuluttanut.
  Kuolemme kumminkin,
mutta
jälkeemme jää tyhjää,
ellemme
herää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

hyvät hetket,,,

hyvät hetket syntyvät hetkistä joita tehdään korjaillaan, ajankuvaan sovitetaan ja etenkin niistä joissa jokainen luopuu jostakin toistensa ...