torstai 18. kesäkuuta 2015

kuutamo...

raskas päivä,
silmät auki,
elämän rytmikäs ääni,
haluan yön selkään,
peittojen suojiin
suloisiin,
kuutamokin ymmärtää.
  Istun ratikassa,
pummilla, meen kolmanteen työpaikkaani
tänään,
olen nollasopimukselainen,
hallitusherrat vaativat venymään,
venyn ennenkuin
katkean.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...