perjantai 19. kesäkuuta 2015

pyöräilin...

Pyöräilin kaheksat kilometrit,
koivet kolottaa,
keho hikee  tuuppaa,
silmät harittaa,
oon keittomakkaran näköinen,
kuntohuipussain.
täytyis useemmin
itseeni ulkoiluttaa, jaloillani taputtaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...