sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

silopäivä...

Ihminen ei parannu.Kun silmä
välttää,
pahojaan harrastaa,
ihminen jalostuu seitsemännessä
polvessa,
isonkirjan sivuillakin.
Olenkohan seitsemäs polvi,
vai kolmas,
tuntea en voi syntitaakkaani,
en puhtauden silopäivääni.
  Ihminen,
maankuoren kaarnapeitteessä,
tuhkana uurnalehtojen,
sieltä jalostus alkaa.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...