perjantai 19. kesäkuuta 2015

tahtomattain...

Kutittaa,
itikka imasi ateriansa,
vatsassaan minua,
elämän antelias,
tahtomattain,
  Viimeisessä lepopaikassainkin jaan itseni,
tahtomattain,
mut olenhan saanutkin elää,
tahtomattain minutkin
elämään luotiin.
  Mut elän täysin rinnoin,
antelen jo eläissäin,
saan
elonhyvää
toisilta, tahtomattaan  vaikken
tahtoisikaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

elämäsi tie,,,

kulje sitä puolta elämäsi tiellä, jossa on vähemmän vastatuulta, ikävän hetkiä,turhia retkiä, sillä siten säilyt ehjempänä, mutta kulje kuit...