Taipaleitten takaakin kotrappusille osaan,
siel minun eloni
rappusilla kotomökin.
Maailmalle kerkesin,
leipää tienasin,
maisemoita kiertelin,
mut kotrappuset,
elämäni matkanpää.
Kotrappusilla huokasen,
minun ei tarvitse maailmalle
kuiskailla,
kotonain ihtenäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti