torstai 18. kesäkuuta 2015

vuodet kuluvat...

Vuodet kuluvat,
eivät ihan puhki,
hihoistaan rispaantuvat,
otsakiharani takaraivoon
kiertyi,
olen aikamoinen,
elämän pyyhkimä,
mut
päiväni itselläin täytän,
yöksi sinut viereeni
mahdutan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

pyhimykset,,,

pyhimykset ovat maallistuneet, jokapäiväisiksi vahtuneet, mutta yhäkään en ole vielläkään tavannut