minne kulkuni johtaakaan,
siel tuntoni eläkööt,
mieleni asettukoot,
täs tuskaani tukahdun.
sinitaivas kattonain,
maankamara kannattakoot,
mieleni vieritelkööt sieluani
mielen mukavaisuuteen,
ajanpaikkaan mieleiseen.
vaikken minnekkään kerkiäisi,
paikoilleen en maatuisi,
mieleni rinteitä kiipeäisi,
yli vuorten kiipeäisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti