torstai 13. elokuuta 2015

naareskelin...

Supistelen suupieliäin,
viruivat naurustain,
räkäsesti naurattelin,
ihmiset ympäriltäin kaikkosivat,
eivät kovin hauskaa väkeä.

Nauroin ohikulkijoille,
kaiken menijöille,
tulijoille ja palaajille,
oli kiireisiä, oli vätysteliviä
askeltajia,
ol ajankulukseeen kuleksivia,
pari kerjäläistä,
yksi himoperse itseään tarjoili,
puliukot istuivat turvamiehinäin penkillä,
heistä olin hauska,
tarjosivat tenttujaan,
mut
mua moiset närästää,
otin vaan keppnan ja nauroin niin
räkäsesti kulkijoitten huviksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...