perjantai 7. elokuuta 2015

päiväni...

minne päiväni johtaakaan, siit
en huolia kannakkaan,
sil päiväni alussa vainen,
miks ikävää oottelisin.

elonhuolia päivä täynnä,
en tervehdi silmilläin,
sil
raskain mielin päiväni
synkistyy,
tahdon hymyhuulin iltaani
yltää.

kaikille en hymyile,
vain hymylle heleästi,
mutrusuita en tohdi
matkaani ottaa,
kuljen iltaani päin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

pyhimykset,,,

pyhimykset ovat maallistuneet, jokapäiväisiksi vahtuneet, mutta yhäkään en ole vielläkään tavannut