perjantai 7. elokuuta 2015

susilauma...

ihminen kaiken kokoinen,
moni-ilmeisen tunteikas,
ihonsa kotkulmiltaan,
nyttemmin asettunut
naapuriksi moneen eriväriseen.

kätellään,
sillä alkuun pääsään,
toiset selkänsä kääntävät,
ovat vesikauhuissaan,
heillä asenteet asemiesten.

susilauma armahtaa,
ihminen ei,
ihmisen raakuus
tuonelan tuliluukuista,
ihminen,
sinitaivas häpeää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...