keskiviikko 12. elokuuta 2015

suvaitservaisuus...

Tynntyvä ilta,
kävelen koirani kanssa tuttuja
reittejä,
ressuni merkkaa reissunsa,
tyytyväisenä kamunsa haistattaa.
  Vastaan tulee hunutettu nainen lastensa
kanssa,
tervehdin,
hekin, työkaverin vaimo lapsineen.
  Jatkamme matkaa,
mietin työkaveriani, hänen perhettään,
säälin,
sillä osakseen saavat paljon ilkeyksiä,
siirtolaisen osa ei ole missään maailman
kolkkaa loistokasta,
muukalaisvastaisuus on ihmiselle
synnynnäistä.
työkaverini kertoi, että heidän kotimaassaan on samoin,
vaaleaihoinen on samassa asemassa,
kun he täällä.
  Ihmisen täytyisi järjellä ajatella,
tunteet johtavat harhaan.
  Vievät työmme,
vievät naisemme,
elävät rahoillamme, nekin avustukset
kuulemma kuuluisivat oman maan
huonopi osaisille,
näin loitsut lausutaan.
  Mut pakolainen on pakolainen,
hädässäolevalla on hätä,
siksi suvaitsevaisuus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...