sunnuntai 6. syyskuuta 2015

riemutuskaa...

vaikuttamisen riemutuskaa,
leimakirveen iskuja,
syljen pyyhkimistä,
itsehillintää,
tunnot vereslihalla.
  mikset itselles kävele,
mikset pelkästään itselles elä,
miksi kaikenmailman murheet
itselläs kannat,
niin
kumpa itsekkään ymmärtäisin,
mut minä elän
kanssasi,
enemmän useamman.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...