perjantai 4. syyskuuta 2015

siittiöveitikka..

Elämä on pyhäpäivistä selviämistä,
arkipäivään saapumista,
hikinen olo.

Pois on ilohurmainen vauhtiveikko,
joka pitäjän komein ja tahi ainaski
varakkain.

Arki,
hymytön mieli,
vain velvollisuus
työpaikalle
raahauttaa,
jossa pomo altakulmien
alaistaan siunailee.

Elämä,
hiton pienestä se alko,
tämmöseksi jalostui,
kannattiko vipeltää,
tuumaa
siittiöveitikka.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...