torstai 3. syyskuuta 2015

täysi kuu...

Tumma yö,
tähdet timantteina loistaa,
kuutamon salaisuudet mieltäni
valvottaa.
  Täydenkuun aikaan,
keskitalven pakkasöinä,
kuulaina lumivalkoisissa,
hiihtelen kuun valvottomana,
susien äänten saattelemana,
hiihdän tunturille,
kairan salomaille,
jossa sielullani on kota
lumivalkoinen.
  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...