tiistai 8. syyskuuta 2015

tummuva ilta...

Tummuva ilta,
päivä mailleen sinertyy,
ilta vienosti aikaasi jonottaa,
ilta seuranas raukean päivän,
unimaitten makoisten .kajastaa.
  Pitkän päivän huokaus,
iltavalot akkunoista,
pihavalot polkujen,
katuvalot taajamien,
siellä ilta jokaista huojentaa,
päänsä tyynyn pehmoisiin,
peiton kaiken mukavaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...