perjantai 12. joulukuuta 2014

ilotalo...

Tomerasti kainouttani
pyyhin,
hikiset käteni
vapisevat,
kylmätkin.
Olen
ensikertaa
kylässä,
kylässä, jossa ihmiset
ovat
minulle tuntemattomia.
Olen eksynyt
ilotaloon.
Sirkukseen,
ilon sydämmeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...