keskiviikko 3. joulukuuta 2014

monen vuoden jälkeen...

Näin sinut monen vuoden
jälkeen,
neljänkymmenen.
Elämä on kulkenut,
mutta yhä
sinä siinä.
Et minua huomannut,
hyvä.
Lähtiessäsi aikanaan,
olin elämästäni
pohjaton,
mutta tänään minun
elämäni on
onnesta kudottu.
Oikeastan olen sinulle siitä
kiitollinen,
minulla on viisi lasta,
kaksi lastenlasta,
vaimo, kissakin, joita et silloin
sietänyt.
Kiitos, että sinä aikanaan teit ratkaisut,
minusta ei siihen ollut,
elämäni onnellisuudesta osanen on
ansiotasi,
kiitos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...