Taiteilin itseni vuoteesta,
mielenkeho ois halunnut
loikoilua makoiluttaa,
mut järjen hiven
pystyyn hoputti,
unisilmin tihrustan,
päivääni tiirailen.
Tähtitaivas, en näe, sinikannen vain,
mut yönkuulaassa tumman väreissä
tähtöset iloisesti vilkuttaa,
kuutamon kajossa unimailla
makoisilla,
sinne päiväni kulutan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti