sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

siniraikkaus...

Huuhtelen kasvojain,
hikipunaiset poskeni saavat
lähdeveden siniraikkauden,
luonnonhelmassa
Tarusjärven,
sydänmailla korpien
takamaitten.
  Olen marjamailla viljavilla,
sieniä kopallinen,
ämpärissä punaposkiset puolukat, toisessa
mustikat,
kolmas
täyttyy karpaloista kitkuraisista,
elämän makuista on lähdeveteni
siniraikkaus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...