Olen ilosta äänetön,
surussani vaikeroin,
muut ajan aherran,
kierrän kirpputoreja,
kerään eilistä kestävää,
iloni ei ole kulutusta sietävää,
surunikin kertakäyttöistä.
Löydän talvitakin,
elämän näköisen,
kokoiseni,
sovitan, enkä saa sitä
päältäni.
Hymyilen kävelleissäin,
niin entinenkin
takinkantaja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti