perjantai 14. elokuuta 2015

ukkosmyrsky...

Sateen kastelema pihamaa,
istun aitan räystään suojassa,
taivas tummanpuhuvana
sadetta vuodattaa,
ukkonen vierittää kiviään,
tulikivet salamoivat,
taivaanrannassa
kaikuu hevi musa,
katselen kuunnellen,
luonto irroittelee,
suuruuteni tunnen,
kainouteni aistin.
luontoäitee tuulettelee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...