perjantai 14. elokuuta 2015

ukkosmyrsky...

Sateen kastelema pihamaa,
istun aitan räystään suojassa,
taivas tummanpuhuvana
sadetta vuodattaa,
ukkonen vierittää kiviään,
tulikivet salamoivat,
taivaanrannassa
kaikuu hevi musa,
katselen kuunnellen,
luonto irroittelee,
suuruuteni tunnen,
kainouteni aistin.
luontoäitee tuulettelee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

mikään ei ole ikuisuutta,,,

mikään ei ole ikuisuutta,ei sekään, sillä uudet keväät silmuttavat uusien alkuja,heitä jotka aikansa ovat ja sitten vilkuttavat,kunnes jälle...