hameenhelmoissa...

elän, vaikken tuulia taitavimmin,
en taida luonnon moninaisuutta,
taidan vain,
alkuihmisen jatkeet,
minuun sidotut,
soluissani vuosisataiset
alkuihmisen osaset,
olen oppinut tosin
ymmärtämään.

kun luonnon helmaan
kerran nukahdan,
toivon jatkeeni jalostuneen,
mut
joitakin alkuihmisen
perimiä
säilyttäneen.

sinitaivas,
lintusten liitojen silhuetit,
maankamaralla jalkani,
luontoäidin helmoissa
elämää katson, olenhan
ihmislapsi äitinsä
helmoissa.