jukolan jussi...

oon jukolan jussi,
karu kannonkokoinen,
suonsilmän näköinen,
sinitaivaan kannen alusmaitten
tervaskanto.

vierasmaalaista katson kieroon,
ujostellen hipsuttelen,
mut
jos kättäpäivään pääsen,
hänestä ystävän
iänikäisen.

aikojen alussa olimme
saman saarekkeen ihmisiä,
siitä sitten mikä minnekkin.

aurinko sinikannen alla lämmittää,
kuutamo unelmoittaa,
tähdet onnesta kimaltelevat,
ne todistavat ,
että aikojen alussa
pitelimme toisiamme
elon sylissä.