torstai 14. elokuuta 2014

vel kallukka...

Oletko näkyvyyksissäsi,
minä en näe sinua.
Haluatko hiljaisesti ystävyyksistäsi
erakoitua.
Kysymysmerkkejä , ilman
kysymyksiä.
Sanoilisit minulle miksi
pyyhkeesi taakse kätkeydyt.
Olemmehan kaksosia.
Samasta äidistä,
sinä ensin,
minä hetmiten niskoillasi.
Vel  kallukka, älä jätä minua,
sillä meillä on nuotan veto kesken.
Meillä on vahdinvaihto edessä,
minä ensin,
tällä kertaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...