lauantai 19. heinäkuuta 2014

herkutukset

Ilta hämärtyy.
Silmäni näkevät itseni.
Pidemmälle eivät uskaltaudu.
Aamusta alkaen valovuoden
kulutusta kuluttanut.
Nyt ramasee.

Tyyny pehmoisena unimailleen kutsuu.
Peitto peitottaa.
Varpaat ilosta nukuttaa.
Olen elon poikima
nimimies.

Heräämiset on nukkumisten
päättäjäiset.
Koskus vetreenä,
toisinaan
kalvakkaana.

Illan herkutukset,
uni mailleen tarjoaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

ei kannata hypätä,,,

ihmisen ei kannata hypätä suurelta kielekkeeltä pienempään, jos niiden välinen matka on hetken mittainen, sillä niistä tulee vain mieli kipp...