torstai 17. heinäkuuta 2014

ruohonleikkuu

Ruohonleikkuuta hikihatussa,
paarmojen himon vallassa.
Elämysmatkaiua kotipihallani.
Rastaat hillomansikoita hillottavat,
salakavalasti nokassaan kuljettavat.
Kaikki ovat toisilleen
tärkeitä.
Minäkin ja manssikat.

Kuinkahan monta hikipisaraa
täytyisi pisaroittaa, jotta elo
sutjakkaamalta tuntuisi.
Olen turhamainen.
Hattupäässä, paidaton,
hymytön ystäväjoukko
nokittelee.
Huidon paarmat,
mutten
kutinaa.


Ruohonleikkuukone on tunteettoman
kakstahtinen.
Narusta hirnahtaa.
Kammesta sammahtaa.
Seuraan sitä, kuten
sorsapoika emoaan.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

hyvät hetket,,,

hyvät hetket syntyvät hetkistä joita tehdään korjaillaan, ajankuvaan sovitetaan ja etenkin niistä joissa jokainen luopuu jostakin toistensa ...