sinitaivaan alla...

Sininen taivas on
itsensä avannut.
pilvet
vaahtoilevat
rajamailla.
Aurinko helottaa,
kuten poskipäänikin.
Kissakin varjonsa suojissa,
koira kieltä mittauttaa.
Pihakoivu minutkin huostaansa otti.
Sen valkokylkinen pinta
mieltä viilentää,
oksat ilmaa tuulettaa,
latva elämänlämmöllä
huiskuttaa.
Keskipäivän uneton piha.
 Varjosta auringon valoon
varpaani ojensin,
sihisi ruskettavasti.
toisenkin.

Hetken kuluttua pihasauna
ihoni viilentää,
tunteeni
kesäkeleille suvituttaa.

Pihakoivun perilliset ojanreunoilta
ojentavat vastakset.
Minun on kotimaassani,
kotipihassani,
itsessäni mukavata
vastoitella,
sinitaivaan alla,
elämäni tyyssijassa.