Ilta iltaansa hämärtyy.
Päivän äänet himmentyy,
pihakoivukin unettaa.
Silmät iltaaurinkoa sinertää.
Päivän selkoset minut
mukavuuttaan peiton alle
tuudituttaa.
Olen päivääni sopusoinnussa,
iltaani enemmän,
uneni armahtaa.
Elän aamusta saakka,
huomiseenkin.
Sen tunnen, kun huulesi
huulilleni unittaa.
Yö, hetki jolloin
eläminen on
makuullaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti