sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

hiljasta....

Koti tyhjeni.
Lapsenlapset omiin koteihinsa.
Kaksistaan .
Haikeata.

Synnyin yksinäin.
loppupääkin yksityisesti.
Tahon tämän väliajan
riemua takoa,
surua kylvettää,
tahdon
eloni elämältä
elättävän.

Minulle elämä ei ole kutsumusammatti.
Tupsahin pilkkeestä alkaneeseen loitsuun.
Olen sekoitusta.
Olen monenmoista.
Tykkään vispipuurosta,
kanssa vaikuttajista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

ylimääräiset,,

elä yksinkertaisesti sillä se ei tuota ylimääräisiä