tiistai 12. elokuuta 2014

kutiainen...

Ihmisen kohtalona on kävellä liian
pienissä jalkineissa.
Paljasjalkaisena varpaat morjenstivat,
rinta oli karvanen, tukka föönaamatta,
puuhunkin kiivettiin,
tost vaan.

Jos et pysty tervehtimään kaupan kassaa,
oksenna korvaasi,
syö sontasi,
kuseksi korvaasi.

Ihminen, tekopyhä
kutiainen.

Järki ei suutu.
Tunteetkin järkiintyvät,
mutteivat
ummikoilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...