Ilta kallistaa hiljaisuuden ääntään.
Pienet luonnon kuiskaukset.
Haapa lehtiään aloilleen heiluttaa.
Koivu latvallaan tervehtii.
Istun iltaani kuunnellen.
Korvani näkevät
luonnon nukkumaanmenon.
Hiljaisuus supattaa rauhallista
hämärää, joka aamuksi
raukeaa, päiväksi valottuu.
Luonto elämää elättää,
aamusella herättää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti