itsetunto

Kaunis muisto ikävyyksien kuormittamassa
nuoruudessani.
Olin lapsi, vailla menneisyyttä,
täynnä huomista.
Jostakin syystä olin harmi,
olemalla.
Usein pystyin olemaan
harmiton,
poissaolollani.
Usein ihmettelin, mikä tekee minusta
hyljeksityn.
Itsetuntoni olikin syvissä
vesissä.
Aikustuessani kiitin kaikkia, jotka
hymyilivät minulle.
Minusta oli ihmeellistä, kun
olin yksi joukosta.
Olen opetellut olemaan
tasavertainen.
Olen syrjittyjen ymmärtäjä,
tiedän, tunnen tuskan.
Kaunis muisto lapsuudestani
kantaa yhä:
Mustalaismies nosti polvelleen ja
sanoi:
Elät paremman elämän, kun
nämä ihmishrviöt.
Olen elämääni rakennellut,
purkanut, mutta aina
niin, etten väheksy ketään.