keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Laulan niitä lauluja,
joita kulkuni kuljettaa.
Ilon ilmein tien pintaa
jätätän.
Hetket toisiin kulkeutuu,
mieli kulkuani kuluttaa.

Istahan pientareelle.
Kulkuni istunpenkille.
Mietin olkani taakse.
Kangasvuokko hymyilee.

Milloin saavunkaan,
minne menenkään.
Mieleni ihmettelee
jalkojen kulkutahtoa.

Etenen.
Silmät näkevät
haaveitteni
ylitse.
Kuljen kohti
syntymääni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

napa,,,

ihmisen ei kannata yksinomaan tuijottaa napaansa, vaan muidenkin, sillä niiden kautta mehukkaammat avartuu