keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Laulan niitä lauluja,
joita kulkuni kuljettaa.
Ilon ilmein tien pintaa
jätätän.
Hetket toisiin kulkeutuu,
mieli kulkuani kuluttaa.

Istahan pientareelle.
Kulkuni istunpenkille.
Mietin olkani taakse.
Kangasvuokko hymyilee.

Milloin saavunkaan,
minne menenkään.
Mieleni ihmettelee
jalkojen kulkutahtoa.

Etenen.
Silmät näkevät
haaveitteni
ylitse.
Kuljen kohti
syntymääni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

arkielämän näyttämöt,,,

ihmiset jotka näkevät elämän pienempiä, havannoivat enemmän, sillä sieltä jokainen aamu alkaa, keväät synnyttävät,suvet kasvattavat, syksyt ...