torstai 3. heinäkuuta 2014

Luontoäitee on hurjana.
Kivilohkareita pyörittelee
taivaan kannellaan.
Kipinät lentää.
Puita heiluttelee, toisia kunnalla
puistattelee.
Luonnon eläjät kuuliaisina
suojautuu. myyräkin koloseensa.
Minäkin ikkunan sisäpuolelle.
Vesiryöpyt tuuletukset
huuhtelee, vaahtokylvyllä.
Vaikka oon insinööri sukkuu, en
luontoäiteen voimanlähteitä
kartoittaa ymmärrä.
Minun on pareen olla hiljaa,
kuulla kuulostella.
Tiijän, että tyyntä myrskyn
edellä,
samoin toisinpäin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

väärinymmärtäminen,,

älä sorru väärinymmärtämään, sillä se on itsesi pettämistä, puhujan loukkaamista, vaan kuuntele, analisoi, pilko sanat kirjaimiksi, pilkutki...