tiistai 1. heinäkuuta 2014

lusikat jakoon

Istut pöydän päässä.
Minä saman
toisessa.
Lusikat jaettu.
Tunteet tasattu.
En muistanutkaan kaikkia
sukulaisiasi.
Sinä muistit, siksi
heidät kaulimella
tervehdit.
Ainut onnistumisemme on
meidän näköiset
lapsoset.
Heidän vuokseen emme
toisiamme kiikaroi.
Lapsemme saavat meidät
uudesti pusuhuuliamme
mutsuttamaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

arkielämän näyttämöt,,,

ihmiset jotka näkevät elämän pienempiä, havannoivat enemmän, sillä sieltä jokainen aamu alkaa, keväät synnyttävät,suvet kasvattavat, syksyt ...