keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

notkuilijat

Kaupungin täyttää ihmiset,
jotka käyttävät hyväkseen
härpättejä.
Omat jalat ja kätöset
ulkoistetaan.
Peltilehmmillä kassajonoonkin.
Puhelimilla ruoka suuhun tilataan.
Vaatteetkin persilmää tuulettaa,
rintavakoja liekittää.
Ulkomaalaisen näköinen
heppu heiluu, kun heikkotautinen.

Tulin kotrauhaan.
Tiellä tutut jolkuttaa.
Eivät huvin ja huivin vuoksi.
Elämä täällä ei ole notkumista.
Ihmiset toisensa tuntevat.

Kaupunki täyttyy ihmisistä.
Afrikan tähdistä.
Maaseutu menettää
jälkikasvunsa
notkuttamiselle, jossa
biletys on bonusta.

Elämä on yhtä KELAA,
työllistäjistä suurin.
Siksi kaikki rahtautuvat
pääkonttorin viereen.

Maaseutu,
lomaseutu.
Jokunen on jättäytynyt
ikipetäjääkin
tukemaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

pakkashuuruinen,,,

           pakkashuureinen aamu,ei aurinkoa,vaan eiliset pilvet,harmaat,poispäin katsovat, en innostu,sillä olen valon lapsi,siksi vain kats...