Puolivuotias vauva itseään
tuhnuttaa.
Hän on haurailla käsivarsilla,
häntä tuudittaa ihminen,
joka oli samanlainen
yhdeksänkymmentä
vuotta aikaisemmin.
Mummo tuudittaa vauvaa,
hyräilee vuosisadan
hyräilyjä.
Hän itseään elää
vauvan kautta.
Hänen silmänsä ilosta kostuu,
surusta kostuu,
rakkauden täyttämästä elämästä
kostuu.
Vauva hymyään hymyttää.
Pienet sormet mummon
sormia puristavat.
Kummankin silmät
kostuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti