lauantai 5. heinäkuuta 2014

Vilkutit

Vilkutit ikkunastasi.
Samasta, josta aamulla aamuaurinkoa
tervehdimme.
Menen iltaaurinkoa vastanottamaan.
Toisaalle.
Minun on ikävä.

Palaan samaan ikkunaan.
Palaan yhteiseen ikkunaamme.
Palaan.

Saavun ikkunamme taakse.
Et ole akkunassamme.
Olet mennyt.

Itken onnettomuuttani.
Itken matkaani.
Itken.

Ikunasi taakse oli
saapunut mies, joka
ei lähtenyt iltaauringon
saattamana.

Olen ikkunassassamme,
yksin.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

suomalainen on,,

suomalainen ihminen on maaseutua ja paljon kivikkoisia peltoja kalaisia järviä, hetkiä joissa loistaa alkulähteen elämänvoima kuiskaus kauka...