Aurinko pyyhkäs pilviverhot.
Helottaa.
Kukkanenkin terälehtensä avaa.
Minäkin katsettani hymytän.
Kissa pituuttaan lämössä
mittauttaa.
Krillimakkarat kieltä kiehtoo.
Sitten ukkosjumala verhot
jyrinällä auringon peitti.
Tulisieluisesti salamoitti,
tinasi verhot kiinni.
Makkaraa etuhampaallani
jyystän.
Ainut omani.
Nyt minnuu naurattaa,
varis naurua rehoitti, kun
hymyni valloilleni päästin.
Ukkospilvet tinoistaan suli.
Aurinko jakaa poskettoman
hauskasti lämmön säteitään.
Minua ja varista yhä naurattaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti