maanantai 4. elokuuta 2014

aarreaitta..

Luiskahdin polultani.
Nokkoset tervehtivät,
ampiaiset tuttavuutta
olkapäilleni hierottivat.
Varpaanvälykset ratamon
lääkityksessä,
olinhan eilen hiekkatiellä
juoksennellut.
Polkuni on lomani askeltama,
lomakämppäni on
eräkämppä, jolla elämä
metsätyömiesten kera kerran
aikaansa kuoritutti.
Päivänvalo elon rytmit
hakkaa.
Harmaantunut hirsi salvoksissaan
aikaansa kuvastaa.
Olen yksin,
olen sanattoman kuuliainen ympäristölleni.
Olen luonnon
aarreaitassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

silloin on hyvä,,,

sillon on hyvä jos ihminen ei tarvitse yhtäkään virastoa, yhtäkään lupalappua, koska  sillohin ihminen on luonnollisimmillaan, semmoisena yr...