maanantai 4. elokuuta 2014

iloinen hullu, kalanenkin....

Ihmiset hulluksi tulevat,
ennemmin tai myöhemmin.
Jotkut elämässään,
toiset hautakummunalla
matosiksi hulluttelevat.
Hullun lailla hymyilyttää, muttemme
tiedä tunnuslukua,
tarvitaan
salasana
onnelaan.

Eilen kävin kalalla.
Hyvin vonkaleita
veneenpohjalle lappaasi.

Kylän sukuhaudasta matoset kaivoin,
pappi purkitti.
Suntio laskeskeli minunkin
vuoroani,
mutta suntio
onkin
huumorin tavoittamattomuuksissa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

maaseutu,,

maaseutu on esivanhempien pientareita, lapsuuden kesiä, hetkiä joista monet lähtevät, lomilleen saapuvat, mutta muuten uupuneita, sillä eihä...