tiistai 12. elokuuta 2014

raskasta unta...

Heräsin kesken unelle ajoitettua kiintiötä.
Kaksi tuntia jäi vaille,
ihme juttu.
Yleensä olen yliaikainen,
vetelen sikeitä työajallakin.
Unet ei tule nyt mieleen, yleensä
ne vatkaavat pitkin päivää.
Ehkäpä viimeyö oli raskasta
metalicaa, jota luontoäitee
ei enää jälkilähetä.
Peilikin kertoi, että turvoksissa'ollaan.
Mut kutistelaan päivän mittaan,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...